Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston eilisessä kokouksessa keskusteltiin talonvaltaukseen liittyvistä kysymyksistä. Kokoukseen toimitettiin aloite, jossa perättiin ylioppilaskunnalta kriittistä kannanottoa tapaan, jolla valtaajat häädettiin. Aloite tyrmättiin, mutta asiasta käytiin runsaasti keskustelua, mikä on sentään jo jotain.
---
Aloite Jyväskylän yliopiston edustajistolle koskien ylioppilaskunnan suhtautumista ”Autonomisen tiedekunnan” häätöön
Autonomisen tiedekunnan nimellä toiminut ryhmä valtasi 1.4.2008 kampusalueelta erityispedagogiikan laitoksen Polaarin. Valtaajat toivat manifestissaan esille yliopistoa, ylioppilaskuntaa ja Jyväskylän kaupunkia koskevaa tyytymättömyyttään. Valtauksen tarkoituksena oli avata yliopiston ja kaupungin väliin opiskelijoiden ja kaupunkilaisten vapaata tilaa.
Tapa, jolla valtaus häädettiin osoittaa ongelmia siinä, miten yliopistorakennuksia hallinnoidaan. Koska yliopiston tilat on ulkoistettu Senaatti-kiinteistöille, ei yliopistolla ole päätösvaltaa ”omiin” rakennuksiinsa. Niinpä yliopistolla tapahtuneen protestin tukahduttamisesta voitiin päättää yrityksen ja poliisin välisenä toimenpiteenä, vaikka protesti kohdistui yliopistopolitiikkaan ja olisi ollut ensiarvoisen tärkeää, että yliopisto olisi vastannut sitä kohtaan esitettyyn kritiikkiin eikä piiloutunut omistusoikeuksia koskevien järjestelyjen taakse. Yliopiston tiloja koskevat järjestelyt eivät ole omiaan edistämään yliopiston avoimuutta ja demokraattisuutta.
Esitän, että ylioppilaskunta ottaa kriittisen kannan tapaan, jolla talonvaltaajat häädettiin rakennuksesta. Pitääkö ylioppilaskunta poliisin toimintaa kampusalueella ongelmattomana? Katsooko ylioppilaskunta, että valtaajien poistaminen poliisitoimin oli ensisijainen ja paras mahdollinen tapa ratkaista asia? Näkeekö ylioppilaskunta tarpeelliseksi painostaa yliopistoa keskustelemaan valtaajien esiin nostamista kokemuksista sekä avointa opiskelija ja kaupunkitilaa koskevasta aloitteesta?.
torstai 17. huhtikuuta 2008
tiistai 15. huhtikuuta 2008
Turun valtaus häätöuhan alla
Turussa viikonloppuna avattu autonominen kulttuurikeskus Jokikatu on saanut heti maanantaina häätökirjeen. Valtaajat ovat päinvastoin kutsuneet kaupungin edustajia tutustumaan valtaukseen. Talolle on suunniteltu päivittäistä ohjelmaa kuten yleisötilaisuuksia ja elokuvailtoja.
Lue lisää Valtamediasta ja kultuurikeskus Jokikadun omasta blogista: autonominenkulttuurikeskus.blogspot.com.
Lue lisää Valtamediasta ja kultuurikeskus Jokikadun omasta blogista: autonominenkulttuurikeskus.blogspot.com.
Valtausliikettä tukevia ääniä
Paloma Hannonen Jyväskylän vihreistä nuorista ja opiskelijoista kirjoittaa tämänpäiväisessä Keskisuomalaisessa omaehtoisen kulttuuritilan tarpeesta: Kuka antaisi kulttuurille tilaa? (KSML 15.4.)
Keski-Suomen Vasemmistoliitto peräänkuuluttaa 14.4. annetussa kannanotossaan uudelle työväelle uudenlaisia työväentaloja.
Matias Huttunen kirjoittaa Keskisuomalaisessa otsikolla Tilan tarve on todellinen (KSML 12.4.)
Matti Vesa Volanen peräänkuuluttaa keskustelua valtaajien yliopistoa koskevista kokemuksista sekä ihmettelee, eikö yliopisto olisi voinut reagoida valtaukseen keskustelevammalla otteella: Poliiseja yliopistolla (KSML 5.4.)
Keski-Suomen Vasemmistoliitto peräänkuuluttaa 14.4. annetussa kannanotossaan uudelle työväelle uudenlaisia työväentaloja.
Matias Huttunen kirjoittaa Keskisuomalaisessa otsikolla Tilan tarve on todellinen (KSML 12.4.)
Matti Vesa Volanen peräänkuuluttaa keskustelua valtaajien yliopistoa koskevista kokemuksista sekä ihmettelee, eikö yliopisto olisi voinut reagoida valtaukseen keskustelevammalla otteella: Poliiseja yliopistolla (KSML 5.4.)
sunnuntai 13. huhtikuuta 2008
Puhe eilisessä demossa
Alla aukikirjoitettuna yksi lauantain tapahtumassa pidetyistä puheenvuoroista.
---
Kaupunkitilan yksityistymisestä ja julkisen tilan kriisistä puhutaan paljon. Konkreettisia ratkaisupyrkimyksiä luomalla uusia toimintamalleja näkee harvemmin. Talonvaltausliike ilmentää yhtä tällaista täysin konkreettista pyrintöä. Talonvaltausliike rakentaa uutta kaupunkitilaa, avointa ja yhteistä.
Ajatus vallatusta talosta on kiehtova nimenomaan sen konkreettisuudessa. Olen melko varma, että jaamme hyvin samanlaisen unelman siitä, mitä talo tarkoittaisi: mahdollisuutta järjestää keskustelutilaisuuksia, työpajoja ja vaikkapa elokuvailtoja, kokoustaa ja rakentaa vertaisverkostoja, majoittaa vieraita, pyörittää baaria ja ekologista keittiötä, tuottaa omaa kulttuuria ja riippumatonta mediaa, olla mukavasti ja viihtyä hyvässä seurassa... Yksinkertaisia asioita, joita on kuitenkin vaikeaa ellei mahdotonta toteuttaa kaupunkitilassa, joka on varattu liiketoiminnalla, voitontavoittelulle ja eriöelämälle neljän seinän sisällä.
Kaupungin pitäisi olla ihmisen koti, jota jokaisella on mahdollisuus rakentaa viihtyisämmäksi itselleen, ystävilleen, vertaisverkostoilleen ja perimmiltään jokaiselle kaupunkilaiselle. Vallattu talo, itsehallinnollinen sosiaalikeskus olisi yksityistyvän kaupunkitilan vastakohta juuri siinä, että se olisi konkreettinen projekti yhteisöllisen ja avoimen kaupunkitilan rakentamiseksi. Se olisi itsessään uutta kaupunkikulttuuria, sitä kulttuuria, jota me haluamme kaupungissa kehittää.
Itsehallinnollisen sosiaalikeskuksen avaaminen Jyväskylään on täysin mahdollinen ajatus. Tarvitsee vain katsoa ympärille. Me ja meidän takanamme olevat verkostot voivat toteuttaa sen. Meillä on olemassa tilalle selkeä tarve ja me tiedämme, että meidän takanamme on laajoja verkostoja, jotka seisovat aloitteen takana. Ei tarvita kuin päättäväisyyttä ja pitkäjänteisyyttä.
Joukkomme koostuu erilaisista ruohonjuuritason aktiivisista verkostoista, joille on ominaista omaehtoinen kulttuurintuotanto ja kriittinen yhteiskunnallisuus. Poliitikot, valtamediat sekä sosiaalityöntekijät ja muut viranomaistahot puhuvat mielellään "marginaaleista". Tämä on hyvin ongelmallista. Jos nimittäin katsotaan nykyaikaisen talouden toimintatapoja, niin täytyy todeta, että erilaiset marginaalit ovat päinvastoin keskiössä. Kyse on siitä, että niin sanottu innovaatioperustainen talous edellyttää toimiakseen ruohonjuuritason verkostojen eloisuutta.
Kun on tutkittu, millaiset yhteiskunnalliset olosuhteet ruokkivat innovaatioiden syntyä, on tehty yksi selkeä ja arkiymmärryksenkin kannalta järkeenkäypä huomio. Innovaatioita ei voida synnyttää suoraan rahalla tai poliittisilla päätöksillä, vaikka näilläkin voi olla oma merkityksensä. Innovaatioita syntyy siellä, missä ihmisillä on vapaus paneutua heitä persoonallisesti kiinnostaviin asioihin sekä kokeilla ja kehitellä erilaisia "juttuja" ilman tulospaineita. Innovatiivisuus on monimuotoisuudessaan yllätyksellisiä ratkaisuja tuottavan vapaan vuorovaikutuksen ominaisuus. Se on vapaasti kehittyvien kansalaisverkostojen itseriittoinen voimavara. Niinpä nyky-yritykset hakeutuvat mielellään alueille, joilta ne aistivat monimuotoisuutta ja moniarvoisuutta, sillä tällaisilta alueilta ne löytävät myös ehtymättömät lähteet tärkeintä raaka-ainettaan, luovaa työvoimaa. Kaupungit, joissa on suuria oppilaitoksia, ovat muun muassa tällaisia ympäristöjä.
Monet meistä ovat varmasti kuulleet syytöksiä elämisestä veronmaksajien siivellä ja ties mitä. Nämä periaatteen vuoksi valittavat kunnon kansalaiset eivät voisi olla enempää väärässä. Totuus on täysin päinvastainen. Juuri moniarvoisuutta ja ruohonjuuritason toimeliaisuutta ylläpitävät verkostot perimmiltään tuovat verotuloja niiden vaikutusalueelle. Niin huolestuneiden veronmaksajien kuin liike-elämän ja kaupungin silmää tekevienkin pitäisi pyrkiä ennemminkin antamaan tilaa ruohonjuuritason verkostojen kukoistukselle kuin pilkata niitä. Pilkka osuu kyllä täysin omaan nilkkaan.
Meidän ei siis tarvitse vaatia oikeutta avoimeen ja itsehallittuun kaupunkitilaan kerjäläispoloina, jotka vetoavat toisten hyvään tahtoon ja sääliin. Voimme vaatia röyhkeästi ja itseriittoisesti, olemmehan nykytalouden yksi aivan keskeinen voimavara. Olemme suoraan sanoen ratkaisevassa asemassa yhteiskunnallisen kehityksen kannalta. Perimmiltään emme suinkaan kuluta toisten työn tuloksia. Tuo tuloksellisuus on ennemminkin meidän ylläpitämän moniarvoisen ja -äänisen julkisen tilan, alakulttuurisen säpinän ja provosoivuuden, ruohonjuuritason aloitteellisuuden ja idearikkauden, media- ja elämäntapakokeilujen kukoistuksen sekä näiden jatkuvan kehittämisen ja laajentamisen varassa.
Meidän ei kuitenkaan pidä vaatia oikeutta avoimeen ja itsehallittuun kaupunkitilaan huolestuneina alueellisen yrityselämän kilpailukyvystä. Ajattelisin autonomista sosiaalikeskusta ennemminkin uudeksi työväentaloksi. Se tekisi mahdolliseksi uudenlaisen järjestäytymisen ja toiminnan kahittämisen, se avaisi tilaa itseopiskelulle, omaehtoiselle kulttuuritoiminnalle, kansainvälisten solidaarisuusverkostojen luomiselle, työosuuskunnille, tietojen, taitojen ja työvälineiden jakamiselle, ekologisen elämäntavan kehittämiselle ja muille elämäntapakokeiluille, moniarvoisuuden toteuttamiselle ja niin edelleen.
Oma työväentalo kasvattaisi kaltaisemme prekaarin työvoiman itsenäisyyttä ja elämänhallintaa. Perimmiltään talonvaltaus on siis täysin poliittinen projekti.
Kiitos kaikille osallistujille! Jatketaan projektin edistämistä.
---
Kaupunkitilan yksityistymisestä ja julkisen tilan kriisistä puhutaan paljon. Konkreettisia ratkaisupyrkimyksiä luomalla uusia toimintamalleja näkee harvemmin. Talonvaltausliike ilmentää yhtä tällaista täysin konkreettista pyrintöä. Talonvaltausliike rakentaa uutta kaupunkitilaa, avointa ja yhteistä.
Ajatus vallatusta talosta on kiehtova nimenomaan sen konkreettisuudessa. Olen melko varma, että jaamme hyvin samanlaisen unelman siitä, mitä talo tarkoittaisi: mahdollisuutta järjestää keskustelutilaisuuksia, työpajoja ja vaikkapa elokuvailtoja, kokoustaa ja rakentaa vertaisverkostoja, majoittaa vieraita, pyörittää baaria ja ekologista keittiötä, tuottaa omaa kulttuuria ja riippumatonta mediaa, olla mukavasti ja viihtyä hyvässä seurassa... Yksinkertaisia asioita, joita on kuitenkin vaikeaa ellei mahdotonta toteuttaa kaupunkitilassa, joka on varattu liiketoiminnalla, voitontavoittelulle ja eriöelämälle neljän seinän sisällä.
Kaupungin pitäisi olla ihmisen koti, jota jokaisella on mahdollisuus rakentaa viihtyisämmäksi itselleen, ystävilleen, vertaisverkostoilleen ja perimmiltään jokaiselle kaupunkilaiselle. Vallattu talo, itsehallinnollinen sosiaalikeskus olisi yksityistyvän kaupunkitilan vastakohta juuri siinä, että se olisi konkreettinen projekti yhteisöllisen ja avoimen kaupunkitilan rakentamiseksi. Se olisi itsessään uutta kaupunkikulttuuria, sitä kulttuuria, jota me haluamme kaupungissa kehittää.
Itsehallinnollisen sosiaalikeskuksen avaaminen Jyväskylään on täysin mahdollinen ajatus. Tarvitsee vain katsoa ympärille. Me ja meidän takanamme olevat verkostot voivat toteuttaa sen. Meillä on olemassa tilalle selkeä tarve ja me tiedämme, että meidän takanamme on laajoja verkostoja, jotka seisovat aloitteen takana. Ei tarvita kuin päättäväisyyttä ja pitkäjänteisyyttä.
Joukkomme koostuu erilaisista ruohonjuuritason aktiivisista verkostoista, joille on ominaista omaehtoinen kulttuurintuotanto ja kriittinen yhteiskunnallisuus. Poliitikot, valtamediat sekä sosiaalityöntekijät ja muut viranomaistahot puhuvat mielellään "marginaaleista". Tämä on hyvin ongelmallista. Jos nimittäin katsotaan nykyaikaisen talouden toimintatapoja, niin täytyy todeta, että erilaiset marginaalit ovat päinvastoin keskiössä. Kyse on siitä, että niin sanottu innovaatioperustainen talous edellyttää toimiakseen ruohonjuuritason verkostojen eloisuutta.
Kun on tutkittu, millaiset yhteiskunnalliset olosuhteet ruokkivat innovaatioiden syntyä, on tehty yksi selkeä ja arkiymmärryksenkin kannalta järkeenkäypä huomio. Innovaatioita ei voida synnyttää suoraan rahalla tai poliittisilla päätöksillä, vaikka näilläkin voi olla oma merkityksensä. Innovaatioita syntyy siellä, missä ihmisillä on vapaus paneutua heitä persoonallisesti kiinnostaviin asioihin sekä kokeilla ja kehitellä erilaisia "juttuja" ilman tulospaineita. Innovatiivisuus on monimuotoisuudessaan yllätyksellisiä ratkaisuja tuottavan vapaan vuorovaikutuksen ominaisuus. Se on vapaasti kehittyvien kansalaisverkostojen itseriittoinen voimavara. Niinpä nyky-yritykset hakeutuvat mielellään alueille, joilta ne aistivat monimuotoisuutta ja moniarvoisuutta, sillä tällaisilta alueilta ne löytävät myös ehtymättömät lähteet tärkeintä raaka-ainettaan, luovaa työvoimaa. Kaupungit, joissa on suuria oppilaitoksia, ovat muun muassa tällaisia ympäristöjä.
Monet meistä ovat varmasti kuulleet syytöksiä elämisestä veronmaksajien siivellä ja ties mitä. Nämä periaatteen vuoksi valittavat kunnon kansalaiset eivät voisi olla enempää väärässä. Totuus on täysin päinvastainen. Juuri moniarvoisuutta ja ruohonjuuritason toimeliaisuutta ylläpitävät verkostot perimmiltään tuovat verotuloja niiden vaikutusalueelle. Niin huolestuneiden veronmaksajien kuin liike-elämän ja kaupungin silmää tekevienkin pitäisi pyrkiä ennemminkin antamaan tilaa ruohonjuuritason verkostojen kukoistukselle kuin pilkata niitä. Pilkka osuu kyllä täysin omaan nilkkaan.
Meidän ei siis tarvitse vaatia oikeutta avoimeen ja itsehallittuun kaupunkitilaan kerjäläispoloina, jotka vetoavat toisten hyvään tahtoon ja sääliin. Voimme vaatia röyhkeästi ja itseriittoisesti, olemmehan nykytalouden yksi aivan keskeinen voimavara. Olemme suoraan sanoen ratkaisevassa asemassa yhteiskunnallisen kehityksen kannalta. Perimmiltään emme suinkaan kuluta toisten työn tuloksia. Tuo tuloksellisuus on ennemminkin meidän ylläpitämän moniarvoisen ja -äänisen julkisen tilan, alakulttuurisen säpinän ja provosoivuuden, ruohonjuuritason aloitteellisuuden ja idearikkauden, media- ja elämäntapakokeilujen kukoistuksen sekä näiden jatkuvan kehittämisen ja laajentamisen varassa.
Meidän ei kuitenkaan pidä vaatia oikeutta avoimeen ja itsehallittuun kaupunkitilaan huolestuneina alueellisen yrityselämän kilpailukyvystä. Ajattelisin autonomista sosiaalikeskusta ennemminkin uudeksi työväentaloksi. Se tekisi mahdolliseksi uudenlaisen järjestäytymisen ja toiminnan kahittämisen, se avaisi tilaa itseopiskelulle, omaehtoiselle kulttuuritoiminnalle, kansainvälisten solidaarisuusverkostojen luomiselle, työosuuskunnille, tietojen, taitojen ja työvälineiden jakamiselle, ekologisen elämäntavan kehittämiselle ja muille elämäntapakokeiluille, moniarvoisuuden toteuttamiselle ja niin edelleen.
Oma työväentalo kasvattaisi kaltaisemme prekaarin työvoiman itsenäisyyttä ja elämänhallintaa. Perimmiltään talonvaltaus on siis täysin poliittinen projekti.
Kiitos kaikille osallistujille! Jatketaan projektin edistämistä.
lauantai 12. huhtikuuta 2008
Toimintapäivän uutisia
Valtamedia.net seuraa eurooppalaisen toimintapäivän tapahtumia reaaliaikaisesti.
Jyväskylän osalta tiputtelemme infoa alle tilanteen mukaan:
21:00 Autonomisen tiedekunnan ulkoilmabiletyksen huippututkimusyksikkö harjoitti nousujohteista tutkimustyötä noin kahdeksaan saakka, jolloin soundit oli purettava. Porukkaa tuli jatkuvasti lisää paikalla, meno yltyi ja kivisellä tanssiparketilla pistettiin jalalla koreasti. Soundien purkamisen jälkeen paikka siivottiin yhteisesti ja monet jäivät pohtimaan innostuneina jatkonäkymiä. Tunnelma oli katossa ja monien poskilihakset kramppasivat. Taiteilut tulemme laittamaan jossain välissä jonnekin näytille.
Kiitoksia kaikille! Huippua! Eteenpäin!
Jyväskylä lähettää solidaarisuusterveisiä Helsinkiin, Tampereella ja Turkuun! Edessä on pitkä, kuuma ja hiton hauska kesä. ;)
17:00 Soundit on ilmoilla, posse chillailee amfiteatterin portailla, jonglööraa, syö yhteisiä ruokia ja maalailee metripaperille mitä mieleen tuleekin. Kovin tuhrija näissä bileissä ainakin tähän mennessä on ollut eräs kaksivuotias valtaajan alku. Lämpimämpikin voisi olla, mutta ehkä sitten omassa talossa... ;) Jyrock alkaa käynnistellä Ilokivessä.
16:00 DJ:t soittavat musiikkia yliopiston päärakennuksen takaisella ulkoilmateatteriaukiolla. Porukkaa on tiputellut päivän mittaan lisää. Joukko kasvanee alkuiltaa myöten, sillä tänään järjestetään läheisessä Ilokivessä suosittu Jyrock.
15:00 Noin viisikymmentä mielenosoittajaa ja pari siviilipoliisia marssi kaupunkikeskustan läpi kampusalueelle, jossa tapahtuma jatkuu ulkoilmabilettelyn muodossa yliopiston päärakennuksen takaisessa amfiteatterissa. Poliisin eduksi voimme todeta heidän luopuneen männävuosien kömpelöstä hiphop- tai aktivisti-lookista. Nykysivarit ovat kuin mistä tahansa Seppälän kuvastosta. Mielenosoituksen teeman mukaisesti he myös käyttäytyivät sopivan avoimesti. Kehitys kehittyy.
14:00 Mielenosoitus kokoontuu Aren aukiolla...
13:30 Verkostot ovat suuntaamassa hiljalleen Aren aukiolle päin...
Jyväskylän osalta tiputtelemme infoa alle tilanteen mukaan:
21:00 Autonomisen tiedekunnan ulkoilmabiletyksen huippututkimusyksikkö harjoitti nousujohteista tutkimustyötä noin kahdeksaan saakka, jolloin soundit oli purettava. Porukkaa tuli jatkuvasti lisää paikalla, meno yltyi ja kivisellä tanssiparketilla pistettiin jalalla koreasti. Soundien purkamisen jälkeen paikka siivottiin yhteisesti ja monet jäivät pohtimaan innostuneina jatkonäkymiä. Tunnelma oli katossa ja monien poskilihakset kramppasivat. Taiteilut tulemme laittamaan jossain välissä jonnekin näytille.
Kiitoksia kaikille! Huippua! Eteenpäin!
Jyväskylä lähettää solidaarisuusterveisiä Helsinkiin, Tampereella ja Turkuun! Edessä on pitkä, kuuma ja hiton hauska kesä. ;)
17:00 Soundit on ilmoilla, posse chillailee amfiteatterin portailla, jonglööraa, syö yhteisiä ruokia ja maalailee metripaperille mitä mieleen tuleekin. Kovin tuhrija näissä bileissä ainakin tähän mennessä on ollut eräs kaksivuotias valtaajan alku. Lämpimämpikin voisi olla, mutta ehkä sitten omassa talossa... ;) Jyrock alkaa käynnistellä Ilokivessä.
16:00 DJ:t soittavat musiikkia yliopiston päärakennuksen takaisella ulkoilmateatteriaukiolla. Porukkaa on tiputellut päivän mittaan lisää. Joukko kasvanee alkuiltaa myöten, sillä tänään järjestetään läheisessä Ilokivessä suosittu Jyrock.
15:00 Noin viisikymmentä mielenosoittajaa ja pari siviilipoliisia marssi kaupunkikeskustan läpi kampusalueelle, jossa tapahtuma jatkuu ulkoilmabilettelyn muodossa yliopiston päärakennuksen takaisessa amfiteatterissa. Poliisin eduksi voimme todeta heidän luopuneen männävuosien kömpelöstä hiphop- tai aktivisti-lookista. Nykysivarit ovat kuin mistä tahansa Seppälän kuvastosta. Mielenosoituksen teeman mukaisesti he myös käyttäytyivät sopivan avoimesti. Kehitys kehittyy.
14:00 Mielenosoitus kokoontuu Aren aukiolla...
13:30 Verkostot ovat suuntaamassa hiljalleen Aren aukiolle päin...
perjantai 11. huhtikuuta 2008
Muistutus vielä huomisesta mielenosoituksesta.
Mielenosoitus vapaan kaupunkitilan puolesta la 12.4.
Manifesti:Konkreettinen unelma
Simppeliä. Ajatus vapaasta kaupunkitilasta, autonomisesti hallitusta sosiaalikeskuksesta, on unelma tilasta, joka toimisi perustana tapaamisille ja projekteille, ruohonjuuritason kulttuurille ja vertaisverkostoille, voittoa tavoittelemattomalle tavaroiden, resurssien ja tiedon vaihtamiselle, uusien elämäntapojen kokeilemiselle, kollektiivisille keskusteluille ja väittelyille, kierrätykselle ja rakentamiselle, ruokapiireille ja ekologiselle keittiölle, ulkomaisten toverien majoittamiselle, riippumattoman median tuottamiselle.
Yksinkertaisia asioita, joiden toteuttaminen nykyisessä kaupunkitilassa on vaikeaa, ellei mahdotonta. Ei pitäisi olla. Kaupungin pitäisi olla ihmisten koti, jossa on tilaa muullekin kuin bisnekselle, mainoksille, kuluttamiselle, kalliille viihteelle sekä kabinettipolitiikalle. Nykyisessä kaupunkitilassa mitään ei voi tehdä ilman rahaa, rahan määrä mittaa suoraan toimintamahdollisuutemme, vaikka haluaisimme elää kaupungissa, jossa on mahdollista toteuttaa itseään, organisoida ja järjestäytyä, rakentaa yhteistä ja avointa kaupunkitilaa kaikkien iloksi.
Jyväskylä on yliopistokaupunki. Se voisi olla persoonallisen opiskelijaelämän, sivistyksen ja yhteiskuntakritiikin kaupunki. Kuitenkin yliopistomme on muuttunut aivotehtaaksi, jonka ”yhteiskunnallinen palvelutehtävä” rajoittuu halpojen tutkintojen liukuhihnatuotantoon. Aivotavaraa globaalin kilpailukyvyn nimissä. Opiskelijakulttuuri on näivettynyttä, opiskelijapolitiikasta puuttuu politiikka, eikä yliopiston henkilökunta ole vuosia kestäneestä valituksestaan huolimatta kyennyt järjestäytymään. Toimintaan kykenevien kaupunkilaisten ja yliopistolaisten on aika toimia itsenäisesti ja suoraan. Kriittinen opiskelijakulttuuri, opiskelu, opetus, jopa tutkimus on luotava uudelleen. Autonominen tila on unelma myös siitä.
Autonomisen tiedekunnan nimellä tehty kampusrakennuksen valtaus toi talonvaltausliikkeen Jyväskylään. Valtaukseen vastattiin poikkeuksellisen aggressiivisilla poliisitoimilla. Reaktio kertoo pyrkimyksestä pelotella Jyväskylässä, Suomessa ja koko Euroopassa nousevaa valtausliikettä. Todistamme kuitenkin päinvastaista: väkivaltainen vastaus rauhanomaiseen valtaukseen on nostanut liikkeelle yhä vain uusia toimijoita. Nousevat voimat ovat kehkeytyneet kaupunkitilan varjoissa pitkään. Niitä ei voi pysäyttää väkivallalla.
Valtajulkisuus sai valtauksella tapahtuneet bommaukset näyttämään maailmantalouden lamaan verrattavissa olevalta katastrofilta – vaikka omaisuusvahingot olivat käytännössä mitättömiä suhteutettuna vaikkapa Senaatti-kiinteistöjen voittoihin. Eikä kyse ole summista. Liikkeet eivät ole koskaan sisäsiistejä ja puhtoisia. Ne mobilisoivat vastarinnan voimia, jotka ovat osa kaupunkikulttuuria, vaikka vallanpitäjät ja moraalinvartijat pitäisivät ne mieluiten katseilta piilossa.
Liike kuitenkin oppii, muuttuu ja kehittyy. Jokainen valtaus tehdään edellistä paremmin – kunnes tila pysyy omissa käsissä. Tule ottamaan kaupunki haltuun! Tai organisoi muuta toimintaa avoimen, yhteisen ja kulttuurisesti rikkaan kaupunkitilan puolesta – julkisen tilan ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin alasajoa vastaan!
Emme halua riitaa kaupunkilaisten kanssa. Haluamme vastarintaa yliopiston tyhmistymistä ja kaupunkitilan yksityistämistä vastaan. Suoraa ja konkreettista.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
